CHI KUNG-TAIJI-TAOJOOGA-MEDITAATIO
Chi kung ja Qigong tarkoittavat samaa asiaa. Voisi sanoa, että se on yleisnimitys kiinalaisille hengitys-, rentoutus-, venytys- ja energiaharjoitteille. Chi kung tarkoittaa energiaharjoitusta, mutta se käännetään usein myös hengitysharjoitukseksi. Ensimmäisiä chi kung-harjoituksia tehtiin noin 3000-5000 vuotta sitten. Harjoitusten päämääränä on kehon ja mielen rentouttaminen, erilaisten tukosten ja jännitysten avaaminen sekä elinvoiman eli chin tasapainottaminen ja vahvistaminen. Myös taiji ja taojooga kuuluvat chi kungiin.
Monelle on hankalaa nähdä chi kungin ja taijin eroa. Se voi kieltämättä olla lajiin vihkiytymättömille hankalaa. Selkein ero onkin liikkeiden syntyhistoriassa. Chi kungin liikkeet ovat muodostuneet tarpeesta tasapainottaa keho, mieli ja energia, tai liikkeillä on saatettu matkia eläimiä, esimerkiksi kurkea, suotuisten vaikutusten saavuttamiseksi harjoittelijan kehossa ja mielessä. Taijissa taas kaikki liikkeet ovat syntyneet kamppailullisista liikkeistä, mutta ne tehdään chi kungin perusperiaatteita noudattaen. Taijissa kiinnitetään myös enemmän huomiota oikeaan tekniikkaan ja voiman mekaniikkaan. Chi kungiin ei myöskään kuulu taijille ominaiset pariharjoitteet tai aseilla, kuten miekalla, treenaus. Sanotaan, että taijin harrastajan pitäisi ymmärtää chi kungia, mutta chi kungin harrastaja ei automaattisesti osaa taijia. Taijiharjoituksiin kuuluukin yleensä chi kung-osio.
Chi kungin yleisimpiä sarjoja ovat Ba Duan Jing (kahdeksan silkkistä liikettä), Yi Jin Jing (jänteiden ja lihasten muuntoharjoitus) ja Wu Xin Xi (viiden eläiimen leikki). Itse tutustuin chi kungiin ensimmäisen kerran 80-luvun loppupuolella, ja sarjana oli tuolloin Ba Duan Jin.
Entä sitten taojoogan ja chi kungin ero?
Omasta mielestäni taojoogan ja chi kungin erona on usein erilainen lähestymistapa opeteltaviin asioihin. Siinä missä monet chi kungin sarjat keskittyvät ensin enemmän fyysisempään puoleen ja sarjojen ulkoa oppimiseen, taojooga pyrkii heti menemään enemmän mieleen, tunteisiin ja energiaan sekä korostamaan meditaatioon osuutta. Toki tämä jaottelu on osittain keinotekoinen, sillä chi kungiakin voi tehdä monella tavalla. Itse korostan chi kungin ohjauksessa erityisesti sisäistä tuntemusta.
Samaa lähestymistapaa pyrin noudattamaan myös taijissa, vaikka siinä yleinen tekotapa on fyysisempi. Fyysisempi tekotapa johtuu lähinna pitemmistä ja vaikeammista liikesarjoista sekä kamppailutaidollisesta puolesta. Pitää kuitenkin muistaa, että harrastajan tulisi löytää näissaä lajeissa sisäisempi puoli. Ilman sitä harjoite on ontto. Ei saisi olla niin, että ulkokuori on kunnossa, mutta sisäpuoli heikko.
TAOJOOGA/
PARANTAVA TAO
Taojoogaa ei kannata jooganimestä huolimatta sotkea intialaiseen joogaan. Se on osa niin sanottua syvempää chi kungia, ja siinä mennään suoraan energiaan ja meditaatioon. Taojoogaa on kutsuttu myös parantavaksi taoksi, neigongiksi tai sisäiseksi alkemiaksi.
Ohjaamiani taojoogan harjoitteita ovat esimerkiksi hymymeditaatio, avaavat ja tasapainottavat liikkeet, meridiaanivenytykset, energiameditaatio ja parantavat äänteet. Lähestymistapani sisäiseen kuunteluun ja energiatyöskentelyyn on muutenkin hyvin taojoogamainen ja neigongimainen. Siihen yhdistyy myos taijin ja shiatsuhoitojen kautta saatu ymmärrys energiastamme ja tasapainottamisestamme.
Taojoogan harjoittelun rungon muodostavat meditatiiviset harjoitukset. Näissä harjoitteissa siirrämme huomiota lihaksista yhä syvemmälle kehoon. Tämä auttaa meitä rentoutumaan sisältä käsin sekä tulemaan tietoiseksi erilaisista tunnetiloista, jännityksistä ja energioista. Taojoogan meditaatiopuolen harjoitteita ovat muun muassa hymymeditaatio, mikrokosminen kierto ja fuusiomeditaatio. Taojooga tarjoaakin hyvin antoisan matkan omaan itseemme, energaan ja sisaiseen rauhaan.
Korostan kuitenkin tässäkin tosi paljon kehoa avaavia ja tasapainottavia liikkietä, meridiaanivenytyksiä, erilaisia heilutteluja ja ravisteluja sekä sisäisen voiman kehonmekaniikan harjoitteita jotta kehomme rentoutuisi, vahvistuisi ja myös meditaatiossa oleminen onnistuu näin paremmin. Energia myös virtaa parhaiten rentoutuneemmassa kehossa ja mielikin rauhoittuu helpommin.
Tarmon taojoogamatkani alkoi Jukka-Pekka Liljan vitaalishiatsukurssin yhteydessä vuonna 1998. Oli hienoa, että shiatsuhierontakurssilla lähdettiin tekemään myös itsehoitoharjoitteita taojoogasta.
TAIJIQUAN
Taijiquanissa yhdistyvat kiinalaiset itsehoitoharjoitteet, eli chi kung, meditaatio ja sisäinen kamppailutaito eli neiquan. Laji kuuluukin kiinalaisiin kamppailutaitoihin, mutta harjoittelussa korostetaan nykyaan enemman mielen, kehon ja energian harmoniaa kuin kamppailutaidollisia harjoitteita.
Lajin synnystä on monta tarinaa. Erään legendan mukaan taijin kehitti taolainen kuolematon munkki Chang SanFeng tarkkailtuaan linnun ja käärmeen taistelua. Lajin syntyhistoriaa voidaan seurata Chen-tyylin taijiquanin kautta 1700-luvulle saakka. Chen-tyylin taijiquan onkin vanhin useista tyylisuunnista, ja siinä vaihtelevat hitaat ja nopeat liikkeet. Se on myös muodoltaan monipuolisempi, fyysisempi ja kamppailullisempi kuin esimerkiksi tyylisuunnista yleisin, pehmeä ja rauhallinen Yang-tyylin taijiquan.
Kun puhutaan koko lajista kaikkine harjoitteineen, niin käytetään yleensä nimeä taijiquan. Lajin nimi koostuu kahdesta osasta. Taijilla viitataan jiniin ja jangiin, jotka kuvastavat kahden vastavoiman välistä tasapainoa ja harmoniaa. Quan puolestaan tarkoittaa nyrkkiä ja viittaa näin kamppailutaitoon. Taijiquanista käytetään kuitenkin usein lyhyempää nimitystä taiji, jolla on alunperin tarkoitettu taolaista filosofiaa.
Harjoiteltuani noin 30 vuotta olen päässyt tekemään pehmeää ja rauhallista Yang-tyylin taijiquania, vanhempaa ja kamppailullisempaa Chen-tyylin taijiquania, harjoittelemaan miekalla, sapelilla ja viuhkalla sekä tekemään pariharjoituksia, joiden kautta ymmärrän itseäni ja muita paremmin.
Löytänyt syvän yhteyden itseeni, juurtumisen, maadoittumisen, rentouden, tasapainoisen ja harmonisen liikkumisen, energian virtauksen ja siinä olemisen parhaimmillaan.
Hieno laji kaiken kaikkiaan! En olisi kyllä alussa arvannut, mitä kaikkea se sisältääkään.
Lisätietoa taijista Kuopion Taijiquanin sivuilta jossa myös ohjaan: www.kuopiontaijiquan.com
MEDITAATIO
Matkasi alussa mielesi voi olla kuin samea vesi tai sumu, jossa näkökykysi on rajallinen. Rauhoittumisesi myötä vesi alkaa kirkastua, ja sakka laskeutuu pohjalle. Sumu hälvenee. Alat nähdä ja löytää oman itsesi.
Hiljaisuuden löytäminen
Hiljentyminen, tyynen mielen hakeminen ja siinä lepääminen, on mielen harjoittamisen matkan ensimmäinen vaihe. Samalla se on myös kyseisen matkan loppu, sillä hiljentynyt olemus pyritään säilyttämään ja ylläpitämään eri tekniikoissa ja tilanteissa. Tämä on haasteellista. Alussa harrastaja pystyy ehkä hiljentymään muutamaksi sekunniksi, jonka jälkeen ajatus karkaa. Arjessasi olet normaalisti suurimman osan ajastasi muualla kuin itsessäsi. Ajatuksesi karkaavat menneisyyteen ja tulevaisuuteen, saatat pohtia asioita tai pelkästään hönöttää, eli jumiutua sameaan tyhjyyden tunteeseen, josta puuttuu mielen kirkkaus. Ilman oikeanlaisia harjoitteita hiljaisuuden löytäminen on työlästä ja hankalaa. Itse asiassa mielen rauhoittaminen ja tietoinen oleminen ovat niin tärkeitä asioita, että jos mieli karkaa harjoitteesta vaikkapa illan ruokailuun tai jää hönöttämään, niin kyseisen harjoitteen sanotaan olevan ontto – tyhjä kuin ilmapallo, jonka sisällä ei ole ilmaa. Kuinka usein sinä olet päivän mittaan tyhjä? Varmaankin aika suuren osan ajasta. Et ole ainoa.
Mielen karkaaminen on luonnollista
Monet sanovat, etteivät he pysty rauhoittamaan mieltään. On täysin luonnollista, että mieli karkaa, niin sen kuuluukin olla. Mielen harjoittamisen ja meditaation myötä pystymme irrottautumaan yhä helpommin päässä juoksevista asioista ja löytämään hiljaisen hetken ajatusten välistä. Tällöin ajatuksemme selkiytyvät, aistimme mielihyvää ja tyyneyttä sekä saamme enemmän tehoa kaikkeen tekemiseemme. Kyseinen tila on tärkeä myös tasapainottumisemme kannalta. Voisi sanoa, että pää semme tällöin lataamaan akkuja hereillä ollessamme. Normaalisti akkujen latautuminen tapahtuu suurimmalta osin nukkuessamme.
Miten harjoitat mieltäsi?
Monet mieltävät mielen tason harjoittelun lähinnä meditaatioksi ja hiljentymiseksi: istutaan paikallaan ja ei ajatella mitään. Toisaalta tämä on totta, mutta se on kuitenkin suppea käsitys mielen harjoittamisesta. Kyse on laajemmasta asiasta kuin vain mielen tyhjentämisestä. Mielen tason harjoittelulla tarkoitetaan pikemminkin tietynlaisen mielentilan ja sen variaatioiden hakemista kaikkeen mitä teemme sekä tähän liittyviä paikallaan ja liikkeessä tehtäviä harjoitteita.
Annan muutaman esimerkin mielen harjoittamisesta:
• hiljentyminen ja hiljaisuudessa lepääminen
• tietoinen oleminen keskittyminen harjoitteeseen, työhön tai muuhun askareeseen
• keskittyminen/aistiminen hengitykseen, mieleen, tunteisiin, kehoon, liikkeeseen, energiaan ja henkeen
• erilaisten mielikuvien luominen harjoitteen aikana kehon ja mielen yhdistämiseksi
• mielen suuntaaminen ulkopuoliseen kohteeseen, energiaan tai henkilöön
• liikkeen ja energian ohjaaminen mielellä
• kaikkien edellä mainittujen esimerkkien ymmärtäminen ja yhdistäminen
TÄSTÄ PÄÄSET TAKAISIN ETUSIVULLE